ALLATRA Kansainvälinen Yhteiskunnallinen Liike -liikkeen edustajat käsittelivät demokraattista resilienssiä ja informaatiopaineita Etyjin kokouksessa Wienissä
WIEN, Itävalta – 16.–17. maaliskuuta 2026 järjestetty Etyjin täydentävä inhimillisen ulottuvuuden kokous teemalla ”Lawmaking for Democratic Resilience” toimi foorumina nousevien haasteiden käsittelemiselle demokraattisessa hallinnossa. ALLATRA Kansainvälinen Yhteiskunnallinen Liike -liikkeen edustajat osallistuivat vuoropuheluun pitämällä puheenvuoroja kahdessa täysistunnossa sekä järjestämällä erillisen oheistapahtuman.
Oheistapahtuma otsikolla ”Anti-Cult Networks as Legislative Capture: How Stigmatization Erodes Democratic Lawmaking” keskittyi Venäjältä juontuvien kansainvälisten antikulttiverkostojen toimintaan ja narratiiveihin sekä niiden vaikutuksiin demokraattisiin instituutioihin eri maissa.
Tapahtuman tavoitteena oli tuoda esiin mekanismeja, joiden kautta leimaavat narratiivit vaikuttavat julkiseen keskusteluun, institutionaaliseen päätöksentekoon sekä lainsäädäntöprosesseihin. Puhujat kuvasivat toistuvia kehityskulkuja, jotka etenevät leimaamisen, disinformaation, institutionaalisen paineen ja lopulta kriminalisoinnin vaiheiden kautta.
Puolasta oleva Roman Gural esitteli analyyttisen viitekehyksen, jota käytetään antikulttidynamiikan tarkasteluun, todeten:
”Mikä on antikulttiverkostojen metodologia? Useista maista peräisin olevien dokumentoitujen tapausten analyysin perusteella tutkijat ovat tunnistaneet toistuvan mallin siinä, miten antikulttinarratiivit kehittyvät ja vaikuttavat kielteisesti julkiseen keskusteluun.”
Puhuja totesi, että kun tällaiset koordinoidut kampanjat kohdistuvat järjestelmällisesti tiettyihin yhteiskunnallisiin ryhmiin, heikentävät tasavertaista osallistumista ja luovat edellytyksiä syrjäyttämiselle, ne voivat saada piirteitä, jotka vastaavat informaatio-terrorismia — eli tiedon tarkoituksellista käyttöä pelon, yhteiskunnallisen jakautumisen sekä demokraattisiin järjestelmiin kohdistuvan paineen synnyttämiseksi. Tässä yhteydessä ilmaistiin erityistä huolta kampanjoista, jotka liittyvät Venäjän uskontojen ja lahkojen tutkimuskeskusten yhdistykseen (RACIRS). RACIRS:iin liittyvät toistuvat leimaavat ja mustamaalaavat narratiivit ylittävät pelkän mielipideperusteisen kritiikin ja muodostavat jatkuvia informaatiopaineen muotoja, jotka vaikuttavat oikeuksiin ja demokraattisiin suojamekanismeihin.
Itävallasta oleva Iren Schmuttermier korosti antikulttimekanismien systeemistä vaikutusta demokraattisiin rakenteisiin todeten:
”Pohjimmiltaan antikulttitoiminta on systeeminen väline demokratian tuhoamiseen ja totalitaarisen väkivallan oikeuttamiseen.”
Puheessaan hän kiinnitti erityistä huomiota Venäjän federaatioon tapaustutkimuksena, joka havainnollistaa antikulttinarratiivien pitkäaikaista juurtumista institutionaalisiin ja oikeudellisiin rakenteisiin, mikä on johtanut perusoikeuksien merkittävään kaventumiseen kansalaisyhteiskunnassa. Hän käsitteli myös Russian Association of Centers for the Study of Religions and Sects:n roolia — järjestön, jota johtaa Alexander Dvorkin — sellaisten narratiivien muokkaamisessa, jotka ovat edistäneet uskonnollisten vähemmistöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden marginalisoitumista Venäjän federaatiossa.
Keskustelussa tarkasteltiin lisäksi ilmiön rajat ylittävää ulottuvuutta, mukaan lukien European Federation of Centres of Research and Information on Sectarianism:n rooli antikulttinarratiivien levittämisessä eri Euroopan maissa.
Tšekistä oleva Karolina Hronova korosti näiden ilmiöiden rajat ylittävää vaikutusta:
”Samoja stigmatisaation, disinformaation, institutionaalisen paineen ja lainsäädännön manipulointiyritysten hybridisodan menetelmiä on käytetty ja käytetään eri puolilla Euroopan demokraattisia maita.”
Tapahtuman erillisessä osiossa tarkasteltiin ALLATRA Kansainvälinen Yhteiskunnallinen Liike -liikkeen tapausta sekä Venäjällä että Ukrainassa esimerkkinä siitä, miten Venäjän Russian Association of Centers for the Study of Religions and Sects:n johdolla toimivan antikulttiverkoston järjestämät koordinoidut leimaamiskampanjat voivat vaikuttaa julkiseen mielikuvaan ja institutionaalisiin lähestymistapoihin jopa vastakkaisissa geopoliittisissa konteksteissa. Viitattiin myös Ukrainan tuomioistuimen 25. helmikuuta 2026 antamaan ratkaisuun, jossa todettiin, ettei liikkeen kieltämiselle ole oikeudellisia perusteita, ja jossa esitetty näyttö hylättiin metodologisen epäluotettavuuden ja puolueellisuuden vuoksi.
ANTIKULTTINARRATIIVIT JA DEMOKRAATTINEN RESILIENSSI
Keskustelussa tarkasteltiin antikulttinarratiivien laajempia vaikutuksia demokraattiseen resilienssiin. Puhujat totesivat, että demokratian heikentyminen voi tapahtua paitsi lainvastaisen toiminnan seurauksena myös muodollisesti lainmukaisten menettelyjen kautta, joita ohjaa pitkäkestoinen informaatiopaine.
He korostivat, että leimaavat narratiivit edeltävät usein lainsäädännöllisiä tai oikeudellisia toimia vaikuttamalla julkiseen mielikuvaan. Ajan myötä tällaiset narratiivit voivat normalisoida tiettyjen yhteiskunnallisten ryhmien poissulkemisen ja edistää rajoittavien toimenpiteiden hyväksymistä.
SANANVAPAUS JA DEHUMANISOINTI
Oheistapahtuman keskeinen teema oli sananvapauden ja dehumanisoivien narratiivien leviämisen välinen suhde. Vaikka sananvapaus on demokraattisten yhteiskuntien kulmakivi, puhujat korostivat tarvetta erottaa toisistaan oikeutettu julkinen keskustelu sekä koordinoidut leimaamis- ja disinformaatiokampanjat.
Viitattiin myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan sananvapauteen liittyy vastuita ja sitä voidaan rajoittaa, mikäli se on tarpeen muiden henkilöiden oikeuksien ja ihmisarvon suojelemiseksi.
Slovakiasta oleva Veronika Amaya Lael Sabol käsitteli puheenvuorossaan ilmiön laajempaa informaatio-ulottuvuutta:
”Sananvapauden tulisi palvella totuutta, moniarvoisuutta ja avointa keskustelua — ei yhteisöjen järjestelmällistä dehumanisointia.”
TÄYSISTUNTOPUHEENVUOROT
Ensimmäisessä täysistunnossa Tšekistä oleva Dušan Valeček käsitteli antikulttiverkostojen toimintaa demokraattisiin järjestelmiin kohdistuvana hybridiuhtana. Hän korosti, että niin sanottujen ”vaarallisten lahkojen” torjunnan varjolla tällaiset verkostot voivat harjoittaa järjestelmällisiä kampanjoita uskonnollisia vähemmistöjä, kansalaisaloitteita ja ihmisoikeuspuolustajia vastaan sekä pyrkiä vaikuttamaan lainsäädäntö- ja institutionaalisiin prosesseihin.
Hän muistutti myös, että vastaavia huolenaiheita oli nostettu esiin aiemmissa Etyjin tilaisuuksissa, ja korosti tarvetta lisätä kansainvälistä huomiota tähän kysymykseen.
Kolmannessa täysistunnossa Latviasta oleva, eläkkeellä oleva lainvalvontaviranomainen ja oikeudellinen neuvonantaja Jevgenija Malecka keskittyi leimaamisen, disinformaation ja perusoikeuksien rajoitusten väliseen yhteyteen.
Hän korosti, että demokraattinen heikentyminen alkaa usein jo ennen rajoittavien toimenpiteiden virallista käyttöönottoa, siinä vaiheessa kun pitkäkestoinen informaatiopaine muokkaa julkista mielikuvaa.
Lisäksi hän totesi, että kun disinformaatiokampanjat järjestelmällisesti edeltävät oikeuksien ja vapauksien rajoittamista, tällaiset käytännöt voivat muodostaa eräänlaisen informaatioterrorismin muodon, jonka tavoitteena on muokata demokraattista tilaa psykologisen ja institutionaalisen paineen avulla.
Jevgenija nosti esiin kysymyksen siitä, tulisiko oikeudellisen valvonnan kehittää selkeämpiä kriteerejä niiden tapausten tunnistamiseksi, joissa leimaavat informaatiokampanjat voivat vaikuttaa kansalaisyhteiskunnan toimijoihin kohdistuvien rajoitusten legitimiteettiin.
ALLATRA Kansainvälinen Yhteiskunnallinen Liike -liikkeen osallistuminen Etyjin konferenssiin vahvisti jatkuvan kansainvälisen vuoropuhelun merkityksen hybridiuhtien, demokraattisen lainsäädännön, sananvapauden sekä perusoikeuksien suojelun välisistä yhteyksistä.
ALLATRA:n valtuuskunnan jäsenet osallistuivat myös aktiivisesti vuorovaikutukseen muiden kokouksen osallistujien kanssa, mukaan lukien diplomaatit, päättäjät ja kansalaisjärjestöjen edustajat, vaihtaen näkemyksiä ja edistäen ammatillista vuoropuhelua koko tapahtuman ajan. Nämä kohtaamiset tarjosivat mahdollisuuden luoda uusia yhteyksiä, käsitellä yhteisiä haasteita sekä vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä demokraattisiin instituutioihin kohdistuvien uusien uhkien torjumiseksi.
Wienissä Etyjin yhteydessä käydyt keskustelut korostivat tarvetta lisätä tietoisuutta siitä, miten koordinoidut antikulttinarratiivit voivat vaikuttaa demokraattisiin järjestelmiin, ja alleviivasivat demokraattisten instituutioiden sekä oikeudellisten prosessien suojaamisen merkitystä informaatiopohjaiselta paineelta.
Tietoa ALLATRA Kansainvälinen Yhteiskunnallinen Liike -liikkeestä
ALLATRA Kansainvälinen Yhteiskunnallinen Liike on riippumaton, vapaaehtoisuuteen perustuva järjestö, joka harjoittaa laajamittaista tutkimusta geodynamiikan ja ympäristöongelmien alalla. ALLATRA IPM tunnetaan monitieteisestä lähestymistavastaan luonnonkatastrofien tutkimuksessa, kansainvälisen tieteellisen yhteistyön edistämisessä sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisessä.
Tunnustuksena sitoutumisestaan ympäristönsuojeluun ja luomakunnan säilyttämiseen ALLATRA Kansainvälinen Yhteiskunnallinen Liike sai vuonna 2024 apostolisen siunauksen paavi Franciscukselta. Vuonna 2025 myös paavi Leo XIV myönsi apostolisen siunauksen ALLATRA:n presidentille sekä kaikille sen vapaaehtoisille.
Mediatiedustelut: [email protected]