ALLATRA GRC toi Wienissä järjestettyyn Etyjin inhimillisen ulottuvuuden kokoukseen leimaamisen varhaiseen tunnistamiseen perustuvan näkökulman

Wien, 30. kesäkuuta 2026 — ALLATRA Global Research Center (GRC) osallistui Etyjin täydentävään inhimillisen ulottuvuuden kokoukseen ”Preventing Torture and Ill-Treatment: Strengthening Cooperation and Implementation”, joka järjestettiin Wienissä 29.–30. kesäkuuta 2026.

Kokouksen virallisessa ohjelmassa käsiteltiin rikosoikeudellisten menettelyjen oikeusturvatakeita, koulutusta ja valvontaa, vastuuvelvollisuutta sekä uhrien oikeussuojakeinoja ja kuntoutusta. ALLATRA GRC puheenvuoro keskittyi ennaltaehkäisevän toimintaketjun varhaisempaan vaiheeseen: informaatioympäristöön, jossa yksilöitä ja yhteisöjä voidaan leimata ja eristää sekä asteittain riistää heiltä yhdenvertainen julkinen tunnustus ja suojelu.

ALLATRA järjesti 29. kesäkuuta oheistapahtuman ”From Stigmatization to Ill-Treatment: Lessons from Russia and Beyond, Early Warning Signs, Human Dignity, and Prevention of Abuse”. Etyjin oheistapahtumaohjelmaan kuulunut tilaisuus kokosi yhteen oikeustieteellisiä tutkijoita, kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä kokeneita puhujia eri puolilta Etyjin aluetta ja sen ulkopuolelta.

ALLATRA GRC edustajat vasemmalta oikealle: Mariia Anapreichyk, Vladimir Ivanov ja Jevgenija Malecka Etyjin oheistapahtumassa Wienissä

Keskustelussa tarkasteltiin, miten toistuva leimaaminen, mustamaalauskampanjat ja epäinhimillistävät narratiivit voivat vaikuttaa yleisiin asenteisiin, mahdollisuuksien yhdenvertaiseen saatavuuteen ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen toteutumiseen jo kauan ennen kuin ilmeinen oikeudenloukkaus tunnustetaan virallisesti. Keskustelussa esitettiin seuraava kysymys: miten demokraattiset yhteiskunnat voivat vastata tällaisiin ilmiöihin lainmukaisesti ja oikeasuhtaisesti siten, että sananvapaus turvataan mutta syrjinnän tai kokonaisiin ryhmiin kohdistuvan epäluulon normalisoituminen estetään?

Tilaisuuden avannut bulgarialainen asianajaja, oikeustieteellinen tutkija ja ALLATRA GRC edustaja Vladimir Ivanov totesi, että ennaltaehkäisyssä on tarkasteltava muitakin kuin väärinkäytösten viimeisiä ja näkyviä vaiheita.

”Missä täsmällisessä vaiheessa yhteiskunnallinen leimaaminen muuttuu järjestelmätason ihmisoikeusriskiksi, ja milloin institutionaalinen painostus alkaa syrjäyttää yhdenvertaisen lain suojan?”

Puhujien joukossa oli italialainen perustuslakiteorian ja eettisen hallinnon vanhempi neuvonantaja Alberto Contu, jonka ennakkoon tallennetussa puheenvuorossa käsiteltiin perustuslaillisten oikeusturvatakeiden ja instituutioiden päivittäisen toiminnan välistä suhdetta. Hän korosti, että perustuslaillisten sitoumusten on toteuduttava käytännössä tuomioistuinten, julkishallinnon ja lainvalvontaviranomaisten toiminnassa.

”Meidän on luovuttava epäilyyn perustuvasta rikosoikeudellisesta ajattelusta ja vahvistettava oikeudenmukaisen menettelyn kulttuuria kaikilla tasoilla: julkisen vallan on oltava oikeuksille alisteista.”

Puheenvuorossaan hän varoitti korvaamasta näyttöön ja yksilölliseen arviointiin perustuvaa päätöksentekoa stereotypioilla, ryhmien oletetuilla ominaisuuksilla tai epäilyyn perustuvalla rikosoikeudellisella ajattelulla.

Belgialainen valtiotieteilijä, European Center for Development and Geostrategic Studies and Analysis -keskuksen (ECDA) perustaja ja puheenjohtaja, tohtori Aicha Bacha tarkasteli leimaamista julkisen sektorin työtehtäviin pääsyn, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta. Hän korosti, että tiettyjen yhteisöjen sulkeminen julkisten instituutioiden ulkopuolelle tai niiden aliedustus näissä instituutioissa voi heikentää yleistä luottamusta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua demokraattiseen yhteiskuntaelämään.

”Kun yhteisöt näkevät järjestelmällisesti puuttuvansa niitä hallinnoivista instituutioista, niiden saama viesti on syvällinen. Se kuuluu näin: osallistumisenne on tervetullutta joillakin yhteiskunnan alueilla, mutta ei niillä, joilla on eniten merkitystä.”

Venäjän federaatiossa tapahtuneen vainon todistaja, jonka henkilöllisyyttä ei turvallisuussyistä paljastettu, kertoi henkilökohtaisesti Venäjällä entisiin ALLATRAn vapaaehtoisiin kohdistuneiksi ilmoitetuista ihmisoikeusloukkauksista. Todistaja kuvasi, kuinka vuosia jatkunut leimaava uutisointi edelsi virallisia rajoituksia, ratsioita ja rikosoikeudellisia menettelyjä. Todistajanlausunnossa kerrottiin entisiin vapaaehtoisiin kohdistuneista Venäjän lainvalvontaviranomaisten suorittamista kotietsinnöistä, painostavista kuulusteluista ja ratsioista.

”ALLATRAn mustamaalaamiseen tähtäävä koordinoitu kampanja alkoi jo vuonna 2015. Meistä julkaistiin tiedotusvälineissä säännöllisesti herjaavaa aineistoa seitsemän vuoden ajan. Meidät leimattiin tarkoituksellisesti ’tuhoisaksi lahkoksi’ ja ’apokalyptiseksi kultiksi’ – ei siksi, että nämä nimitykset olisivat vastanneet todellisuutta, vaan siksi, että niiden avulla pyrittiin luomaan kuva vihollisesta.”

Todistaja kuvasi myös, kuinka tutkijat pyrkivät kuulustelujen aikana estämään ilmastoon liittyvistä kysymyksistä puhumisen. Palauttaessaan mieleen toisen entisen ALLATRAn vapaaehtoisen kokemuksen todistaja toisti tutkijan sanat:

”Te ette saa puhua ilmastosta. Se aihe on kielletty.”

Falun Dafan edustaja Tšekissä Leoš Strnad käsitteli ilmoitettuja valtioiden rajat ylittävien sortotoimien muotoja, kuten uhkailua, disinformaatiota, institutionaalista painostusta ja pyrkimyksiä eristää kohteeksi joutunut yhteisö julkisesta tuesta. Hän kehotti instituutioita tarkastelemaan kokonaisvaltaisia toimintamalleja sen sijaan, että kutakin tapausta käsiteltäisiin muista irrallisena kiistana.

”Kun puhumme kidutuksesta ja epäinhimillisestä kohtelusta, ajattelemme luonnollisesti säilöönottoyksiköitä, poliisiasemia, kuulusteluja ja vankiloita. Kidutus ei kuitenkaan juuri koskaan ala niistä. Se alkaa siitä, että jokin ryhmä esitetään vaarallisena, järjettömänä, epälojaalina tai suojeluun kelpaamattomana.”

Ylhäältä vasemmalta myötäpäivään: ALLATRA GRC edustajia Etyjin oheistapahtumassa Wienissä; Leoš Strnad, Falun Dafan edustaja Tšekissä; Venäjän federaatiossa tapahtuneen vainon todistaja, jonka henkilöllisyys on jätetty turvallisuussyistä ilmoittamatta; sekä tohtori Aicha Bacha, European Center for Development and Geostrategic Studies and Analysis -keskuksen (ECDA) perustaja ja puheenjohtaja

Strnadin puheenvuorossa käsiteltiin Falun Dafan harjoittajiin ja Shen Yun Performing Arts -ryhmään Kiinan ulkopuolella kohdistuneiksi ilmoitettuja pelottelutoimia ja maineeseen kohdistuvia hyökkäyksiä sekä niiden mahdollisia vaikutuksia uskonnon- tai vakaumuksenvapauteen, sananvapauteen ja instituutioiden halukkuuteen tarjota suojelua.

Sveitsissä toimiva kansainvälisen oikeuden ja eurooppaoikeuden tutkija sekä ALLATRA GRC edustaja Mariia Anapreichyk keskittyi leimaamisen vaikutuksiin oikeussuojan saatavuuteen. Hän totesi, että oikeussuojakeinot voivat käytännössä muodostua näennäisiksi, jos organisaatiot joutuvat ohjaamaan huomattavan osan voimavaroistaan pois lainmukaisesta toiminnastaan vastatakseen useilla lainkäyttöalueilla jatkuviin julkisiin mustamaalauskampanjoihin.

”Tehokkain ennaltaehkäisevä toimenpide ei ole pelkästään väärinkäytöksiin puuttuminen niiden jo tapahduttua. Prosessi on katkaistava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.”

Mariia Anapreichyk puhumassa Etyjin oheistapahtumassa Wienissä

Lopuksi latvialainen juristi, aiemmin lainvalvontatehtävissä toiminut ihmisoikeustyön ammattilainen, oikeustieteellinen tutkija ja ALLATRA GRC:n edustaja Jevgenija Malecka esitteli kriminologisen viitekehyksen, jota hän kuvasi informaatioterrorismiksi. Hän tarkasteli viitekehystä yksityiskohtaisesti ja kuvasi, miten koordinoiduissa informaatiokampanjoissa voidaan käyttää leimaavia nimityksiä, epäinhimillistämistä ja ”viholliskuvan” rakentamista yleisen luottamuksen heikentämiseksi ja sellaisten olosuhteiden luomiseksi, joissa syrjintä tai sortotoimet voivat alkaa vaikuttaa hyväksyttäviltä. Hän korosti:

”Vaarallisin tekijä on sen oikeuttaminen, mitä ei voida hyväksyä. Informaatioterrorismi muuttaa maan moraalista ilmapiiriä siihen pisteeseen, että kohteeksi valittuun ryhmään kohdistuva syrjintä, vaino tai sorto alkaa vaikuttaa ’oikeutetulta’ tai jopa ’välttämättömältä’ valtion pelastamiseksi.”

Jevgenija Malecka puhumassa Etyjin oheistapahtumassa Wienissä

Oheistapahtumassa tarkasteltiin kansalaisyhteiskuntaan, uskonnollisiin yhteisöihin ja etnisiin ryhmiin liittyviä esimerkkejä ja ilmoitettuja huolenaiheita Belgiassa, Venäjällä, Ukrainassa ja Kiinassa sekä valtioiden rajat ylittävissä informaatioympäristöissä. Puhujat tarkastelivat sitä, missä vaiheessa järjestelmällinen ja koordinoitu epäinhimillistävä retoriikka voi edistää syrjintää, poissulkemista, institutionaalista painostusta ja haluttomuuden lisääntymistä suojella kohteeksi joutuneita.

Sama ennaltaehkäisevä näkökulma heijastui kokouksen täysistuntokeskustelussa, jossa käsiteltiin koulutusta, seurantaa ja valvonnan tehostamista. Ivanov totesi puheenvuorossaan, että koordinoitu leimaaminen ja epäinhimillistävät narratiivit on tunnistettava mahdollisiksi varhaisiksi varoitusmerkeiksi kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun ehkäisemisessä. Viitaten ALLATRA GRC aiemmin esittämiin esimerkkeihin hän nosti esiin venäläisen kulttienvastaisen retoriikan, jossa Ukrainaa on kuvattu ”totalitaariseksi hyperlahkoksi” ja ukrainalaisia ”kannibaaleiksi”. Jos tällaisia epäinhimillistäviä nimityksiä levitetään järjestelmällisesti pitkän ajan kuluessa, ne voivat vähitellen normalisoida vihamielisyyttä, heikentää empatiaa ja luoda olosuhteita, joissa syrjintä, epäinhimillinen kohtelu ja muut vakavat ihmisoikeusloukkaukset muuttuvat todennäköisemmiksi.

Toisin sanoen tällaisilla narratiiveilla on saattanut olla osuutensa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen oikeuttamisessa.

Vladimir Ivanov puhumassa Etyjin täysistunnossa Wienissä

ALLATRA GRC katsoo, että ihmisoikeusloukkausten tehokas ehkäiseminen edellyttää huomion kiinnittämistä sekä jo toteutuneisiin väärinkäytöksiin että niitä edeltäviin olosuhteisiin, joiden perusteella väärinkäytösten riski voidaan ennakoida. Tällaisia ovat toistuva epäinhimillistäminen, koordinoidut maineeseen kohdistuvat hyökkäykset, yhdenvertaisen osallistumisen esteet sekä kohteeksi joutuneisiin yksilöihin tai ryhmiin kohdistuvan yleisen myötätunnon heikentyminen.

ALLATRA GRC kiittää kaikkia puhujia, osallistujia ja järjestäjiä, jotka myötävaikuttivat tähän näkemystenvaihtoon. Keskus jatkaa tutkimuksen, vuoropuhelun ja ennaltaehkäisevien lähestymistapojen tukemista ihmisarvon, yhdenvertaisen lain suojan sekä kansalaisyhteiskunnan turvallisen toimintaympäristön turvaamiseksi koko Etyjin alueella.

Tietoa ALLATRAsta

ALLATRA on kansainvälinen kansalaisfoorumi, jolla on Yhdysvalloissa toimiva tutkimuskeskus, ALLATRA Global Research Center. Se harjoittaa ilmasto- ja ympäristömuutosten kokonaisvaltaista analysointia, tutkii mikro- ja nanoplastien vaikutuksia sekä edistää kulttuurienvälistä yhteistyötä ja ihmisten perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua.

Esillä muun muassa seuraavissa medioissa: Associated Press, The National Law Review, ABC 4, FOX 2, NBC 4, NBC 17, FOX 40, CBS 12, ABC 6, FOX 21.

Median tiedustelut: [email protected]