Kuinka tunnistaa median disinformaatio? Tiedustelualan kouluttaja Egon Cholakian selittää

Digitaalisella aikakaudella, jolloin tieto kiitää maapallon ympäri silmänräpäyksessä, olemme vihdoin tunnistaneet elävämme tiedon aikakaudella. Nyt on aika tunnustaa seuraava vaihe — elämme disinformaation aikakaudella, ja meidän on opittava käsittelemään sitä.

Nykypäivän uutiset, artikkelit ja videot tuotetaan nopeasti ja kulutetaan välittömästi. Heti kun uutta tietoa julkaistaan, massat omaksuvat sen sekunneissa. Tuoreiden tutkimusten mukaan nykyihminen vastaanottaa 24 tunnin aikana yhtä paljon tietoa kuin 1400-luvun alun ihmiset koko elämänsä aikana. Tästä seuraa, että meidän on otettava huomioon eräitä keskeisiä seikkoja: useimmat meistä ovat kiireisiä työn, kotitöiden ja perhevelvollisuuksien parissa, minkä vuoksi ajan löytäminen kuulemamme tai lukemamme tiedon paikkansapitävyyden tarkistamiseen on vaikeaa — onko se totta vai väärää, oikein vai virheellistä. Usein luotamme siihen, että media tekee tämän erottelun puolestamme.

Tämän seurauksena mielemme muodostaa usein ennakkoluuloja tiettyjä aiheita, ihmisiä, organisaatioita, tapahtumia ja näkemyksiä kohtaan yksinkertaisesti siksi, että suhtautumisemme niihin on tarkoituksellisesti muokattu omaksumamme tiedon — tai yhä useammin nykyisin disinformaation — kautta.

Kaikki alkoi kuiskauksena — pienenä tosiasioiden vääristelynä. Pian tästä kuiskauksesta kasvoi kuitenkin myrsky, voima, joka kykenee vaikuttamaan vaaleihin, horjuttamaan hallituksia ja jakamaan yhteiskuntia. Kyse ei ole tavallisesta vastustajasta, vaan ilmiöstä, joka elää uutisissamme ja televisioruuduillamme. Sen tavoitteena on vaikuttaa ajatteluumme — usein huomaamattamme ja enemmän kuin ymmärrämmekään.

Sen ymmärtäminen, miten disinformaation kuluttaminen voi vahingoittaa meitä, kuinka voimme suojautua tältä vaikutukselta sekä miten erottaa totuudenmukainen tieto harhaanjohtavasta, on keskeinen taito nykymaailmassa. Näitä kysymyksiä käsitellään uudessa, ajatuksia herättävässä ja silmiä avaavassa analyyttisessä videoraportissa, jonka on julkaissut tohtori Egon Cholakian ESSC-alustalla.

Tiedustelualan kouluttaja ja kansallisen turvallisuuden asiantuntija Egon Cholakian omaa merkittävän taustan liittovaltion lobbarina, rekisteröitynä ulkomaisena edustajana sekä United States Geospatial Intelligence Foundationin jäsenenä. Uransa aikana tohtori Cholakian on tehnyt yhteistyötä neljän Yhdysvaltain presidentin kanssa, osallistunut muun muassa Reaganin epäviralliseen neuvonantajaryhmään (Kitchen Cabinet), työskennellyt kolmen kansallisen turvallisuuden neuvonantajan kanssa sekä ollut vuorovaikutuksessa Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun (CIA) johtajan kanssa.

Tohtori Cholakianille uskottiin tiimin vetäminen heidän laajan, 30 vuotta kestäneen tutkimuksensa tulosten esittelemiseksi. Tutkimus käsitteli myös disinformaation vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Pitkässä ja perusteellisessa videossaan hän esittelee lukuisia esimerkkejä siitä, miten disinformaatiota tietoisesti rakennetaan, miten se leviää mediaan, miten se vaikuttaa käsityksiimme sekä mitä voimme tehdä pysyäksemme valppaina ja estääksemme sen juurtumisen ajatteluumme ja haitallisen vaikutuksen meihin.

Tarkastellaan Egon Cholakianin ammatillista analyysiä ja selvennetään kahta keskeistä kysymystä: miten disinformaation kuluttaminen voi vahingoittaa meitä ja miten tunnistaa herjaus sekä disinformaatio artikkeleissa.

Miten disinformaation kuluttaminen voi vahingoittaa sinua

Ensinnäkin Egon Cholakian selittää, miksi disinformaation omaksuminen on haitallista. Virheellisen tiedon sisäistäminen voi herättää epävarmuutta ja negatiivisia tunteita itseäsi, läheisiäsi tai jopa kotimaatasi kohtaan. Toisaalta se voi istuttaa mieleesi vihamielisiä mielikuvia ja asenteita.

Esimerkiksi vuonna 2023 julkaistu Bankraten analyysi osoitti, että noin kuusi kymmenestä vastaajasta uskoi Yhdysvaltain talouden olevan taantumassa — huolimatta vahvasta neljännesvuosikasvusta ja vilkkaista työmarkkinoista. Vastaavasti Financial Timesin tutkimus paljasti, että monet amerikkalaiset ymmärtävät keskeisiä talousindikaattoreita väärin: esimerkiksi 90 % vastaajista väitti virheellisesti, että hinnat ovat nousseet nopeammin kuin palkat viimeisen vuoden aikana, vaikka näin ei ollut. Tutkimuksen mukaan väärinkäsityksiä esiintyy myös muun muassa reaalipalkoista, varallisuuden kehityksestä ja köyhyysasteesta.

Miksi tällaisia väärinkäsityksiä syntyy? Cholakianin mukaan yksi syy on talousuutisoinnin sävyn muuttuminen yhä negatiivisemmaksi, mikä heijastaa pessimististen narratiivien lisääntymistä mediassa. Disinformaatio leviää yhä laajemmin ja vakuuttaa ihmisiä siitä, että ”Yhdysvallat on taantumassa” tai että ”taloudellinen tilanne heikkenee” — ja vastaavia väitteitä esiintyy runsaasti.

Tämän seurauksena ihmiset alkavat uskoa, että asiat todella kehittyvät huonompaan suuntaan. Ja mikä on lopputulos? Kriittinen arvojen ja niiden perusperiaatteiden heikkeneminen, joita yhteiskunta on perinteisesti edustanut. Egon Cholakian korostaa disinformaation vakavia seurauksia:

”Olemme todistamassa patriotismin katastrofaalista heikkenemistä. Ylpeys omasta maasta on romahtanut historiallisen alhaiselle tasolle, erityisesti nuoremman sukupolven keskuudessa. Merkittävä osa ihmisistä menettää uskonsa tulevaisuuteen, välttelee perheen perustamista, epäröi hankkia lapsia, kokee hengellisten ja moraalisten arvojen rappeutumista sekä menettää halunsa osallistua yhteiskunnan toimintaan.”

Kun yhteiskunnan henkinen tila heikkenee, myös motivaatio hoitaa perheeseen ja yhteisöön liittyviä velvollisuuksia, osallistua yhteiskuntaan tai luoda uutta vähenee. Masennus, rikollisuus ja päihteiden väärinkäyttö lisääntyvät. Disinformaatio vaikuttaa ensisijaisesti ajattelutapaamme — ja sen kautta tekoihimme. Näin käy selväksi, miten disinformaation omaksuminen voi johtaa yksilön tai jopa kokonaisen yhteiskunnan heikkenemiseen.

Miten tunnistaa herjaus ja disinformaatio artikkeleissa

Seuraavaksi on tärkeää ymmärtää, miten disinformaatio voidaan tunnistaa, jotta voit kehittää kykyä erottaa luotettava tieto harhaanjohtavasta. Havainnollistaakseen tätä Egon Cholakian esittää konkreettisen esimerkin. Hän tarkastelee tietoista disinformaatiokampanjaa, joka kohdistui ALLATRA Kansainvälinen Yhteiskunnallinen Liike -liikkeeseen — vapaaehtoiseen organisaatioon, joka keskittyy ilmastonmuutoksen haasteisiin ja jonka päätoimipaikka sijaitsee Yhdysvalloissa.

ALLATRA on globaali vapaaehtoisten verkosto, joka toimii yli 180 maassa. Sen hankkeiden tarkempi tarkastelu osoittaa, että liike toimii poliittisten ja uskonnollisten rajojen ulkopuolella ja pyrkii yhdistämään tutkijoita ja asiasta kiinnostuneita ilmastokriisin ratkaisemiseksi sekä demokraattisten periaatteiden edistämiseksi.

Tohtori Cholakianin mukaan ALLATRAa vastaan käynnistettiin noin kymmenen vuotta sitten tarkoituksellinen mustamaalauskampanja, jonka aloittivat venäläiset antikulttiliikkeet, joita on arvosteltu ankarista ja vainoavista toimintatavoistaan yksilöitä ja yhteisöjä kohtaan. Jos organisaation päämaja sijaitsee Yhdysvalloissa, herää kysymys, miksi vaino alkoi Venäjällä. Tähän on olemassa selitys, ja taustalla olevat syyt ulottuvat pidemmälle kuin pelkkään herjauskampanjaan — ne liittyvät myös Yhdysvaltojen kansalliseen turvallisuuteen, mitä Cholakian käsittelee videossaan yksityiskohtaisesti.

Hän kuvaa tarkasti herjauksen ja disinformaation taktiikoita ja strategioita. Näiden ymmärtäminen on tärkeää, sillä yhä useammin julkisuuden henkilöt, poliitikot ja eri ryhmät käyttävät disinformaatiota ja mustamaalausta vastustajiensa maineen vahingoittamiseen. Median manipulatiiviset keinot on suunniteltu ohittamaan kriittinen ajattelusi, jolloin voit joutua väärien narratiivien ja virheellisen tiedon kohteeksi.

Tämän välttämiseksi tässä on viisi yksinkertaista vinkkiä, joiden avulla voit tunnistaa, onko lukemasi artikkeli mahdollisesti herjaava tai sisältää disinformaatiota:

Herjaavan artikkelin keskeiset tunnusmerkit

Virheelliset väitteet ja väittämät: Artikkeli sisältää tosiasiallisesti virheellisiä väitteitä, asiayhteydestä irrotettua tietoa sekä runsaasti halventavia nimityksiä ja loukkaavaa kieltä. Esimerkiksi ALLATRAn tapauksessa käytettiin termejä kuten ”sektti” ja ”kultti”, jotka eivät liity organisaation todelliseen toimintaan.

Tunteisiin vetoavat aiheet:Kirjoittaja viittaa aiheisiin, jotka ovat yleisölle herkkiä tai helposti reaktioita herättäviä, ja pyrkii tietoisesti liittämään henkilön tai organisaation mielikuvaan jostakin tunnetusta negatiivisesta esimerkistä.

Vihjailu: Artikkeli esittää henkilöstä tai organisaatiosta yksinomaan negatiivisia ominaisuuksia, usein epäsuorasti vihjaten ilman suoria todisteita.

Todisteiden puute: Väitteiden paikkansapitävyyttä ei perustella eikä tue luotettava näyttö.

Vahvistamattomat syytökset: Artikkeli sisältää tarkistamattomia väitteitä tai syytöksiä ja on kirjoitettu selvästi hyökkäävään tai loukkaavaan sävyyn.

Mikä voima levittää disinformaatiota amerikkalaiseen mediaan?

Tällaiset herjaavat artikkelit loukkaavat henkilön oikeutta hyvään nimeen, maineeseen ja ihmisarvoon, ja niiden julkaisemisen tarkoituksena on vahingoittaa kohteena olevaa henkilöä tai organisaatiota. Erityisen merkittävää on kuitenkin se, että Egon Cholakian tuo esiin, miksi tällaista disinformaatiota käytetään. Kyse ei hänen mukaansa ole ainoastaan maineen mustaamisesta, vaan myös vihamielisyyden lietsomisesta ihmisten välille sekä yksilöiden kohdistetusta painostamisesta.

Lisäksi tohtori Cholakianin esittelemän tutkimuksen mukaan on olemassa voima, joka on erityisen kiinnostunut heikentämään Yhdysvaltoja sisältäpäin. Sama voima on hänen mukaansa myös kasvavan disinformaation taustalla amerikkalaisessa mediassa. Mikä tämä voima on, ja miksi sen tunnistaminen on tärkeää?

Laajassa videoraportissaan ”Undeclared War. America is Under Attack” Egon Cholakian käsittelee näitä kysymyksiä ja pyrkii avaamaan näkymättömien vaikutusmekanismien luonnetta, jotka muokkaavat ajatteluamme. Video on suunnattu niille, jotka haluavat säilyttää kriittisen ajattelun, tehdä itsenäisiä johtopäätöksiä sekä suojata omaa ja läheistensä tulevaisuutta. Se toimii kutsuna tiedostaa aktiivisesti, millaista tietoa kulutamme ja miten se vaikuttaa meihin.

Julkaistu Washington City Paper -lehdessä

Mediatiedustelut: [email protected]