Miten disinformaatio vaikuttaa mieleemme ja yhteiskuntiin: turvallisuusasiantuntija Egon Cholakianin keskeiset havainnot

Nykyisessä verkottuneessa maailmassa olemme jatkuvasti valtavan tietomäärän ympäröimiä, mutta kaikki lähteet eivät ole luotettavia. Tapa, jolla media esittää tietoa, on usein kaukana puolueettomasta.

Usein meillä ei yksinkertaisesti ole aikaa tarkistaa saamamme tiedon luotettavuutta, vaan omaksumme sen sellaisenaan. Tämä tieto ei kuitenkaan aina ole paikkansapitävää. Tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa, jota levitetään yleisön pettämiseksi tai manipuloimiseksi, kutsutaan disinformaatioksi.

Disinformaation toistuva kuluttaminen voi muodostaa merkittävän uhan psykologiselle hyvinvoinnillemme. Siksi on olennaista ymmärtää, miten disinformaatio vaikuttaa mieleemme ja mielenterveyteemme, kun navigoimme uutisten, sosiaalisen median ja verkkosisällön tulvassa.

Monet tutkijat korostavat, että disinformaation lisääntyminen maailman mediassa kasvattaa yleisön ahdistuneisuutta. Olemme tottuneet ajattelemaan, että juuri maailman häiritsevät tapahtumat lisäävät levottomuuden tunnetta.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että merkittävä osa tästä ahdistuksesta ei johdu suoraan itse tapahtumista, vaan siitä, miten ne esitetään mediassa.

Todellinen “vastustaja” mediassa, johon usein törmäämme, on disinformaatio — voimakas ilmiö, joka voi vaikuttaa vaaleihin, horjuttaa hallituksia ja jakaa yhteiskuntia. Kyse ei ole tavallisesta ilmiöstä, vaan tekijästä, joka kukoistaa uutisissa ja televisiossa. Sen tavoitteena on vaikuttaa ajatteluumme ja se voi vahingoittaa meitä enemmän kuin ymmärrämmekään. Kaikki demokraattiset yhteiskunnat Euroopassa ja Yhdysvalloissa pyrkivät tällä hetkellä torjumaan disinformaatiota.

Uusia näkökulmia disinformaatioon paljastuu

Hiljattain yhdysvaltalainen tiedustelukouluttaja ja kansallisen turvallisuuden asiantuntija Egon Cholakian käsitteli tätä aihetta videossaan “Undeclared War: America is Under Attack”. Videossa hän selittää, että disinformaatio on moderni ase, jota käytetään tehokkaasti silloin, kun vastustaja noudattaa sotataidon keskeistä periaatetta: vihollisen voittamista tämän omilla voimilla.

Hän toteaa: “Tämä on ikivanha taktiikka, joka on ollut keskeisessä roolissa imperiumien nousussa ja tuhoutumisessa, poliittisten ja uskonnollisten järjestelmien muodostumisessa ja hajoamisessa sekä massojen hallinnassa.”

Videossa hän myös selittää, miten disinformaatiota käytetään epädemokraattisten toimijoiden välineenä demokraattisten järjestelmien perustan heikentämiseksi.

Egon Cholakian näyttäytyy uskottavana lähteenä tällaisille havainnoille. Hänen verkkosivuillaan esitelty elämäkerta kuvaa laajaa kokemusta ja asiantuntemusta, mukaan lukien yhteistyö neljän Yhdysvaltain presidentin kanssa sekä osallistuminen presidentti Reaganin puolustusministeriön Strategic Defense Initiative -ohjelmaan.

Lisäksi Cholakian tuo esiin olleensa perehtynyt Neuvostoliiton sisäisiin, suljettuihin kysymyksiin: “…minulla oli vapaa pääsy korkeimman neuvoston vaikutusvaltaisimpiin käytäviin. Samalla nautin poikkeuksellisen laajasta, valvotusta liikkumisvapaudesta entisen Neuvostoliiton alueella…”

Lausunnossaan tohtori Cholakian viittaa tiettyyn toimijaan, joka levittää tarkoituksellisesti disinformaatiota demokraattisissa maissa pyrkien ajamaan omia epädemokraattisia tavoitteitaan. Näin käy selväksi, että tämän toimijan levittämä disinformaatio ei rajoitu pelkästään virheellisten käsitysten juurruttamiseen mieliimme; se pyrkii vaikuttamaan käyttäytymiseemme, heikentämään motivaatiotamme ja lopulta horjuttamaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien perustaa. Mikä tämä toimija on ja mitkä ovat sen perimmäiset tavoitteet, käy ilmi vasta koko videoraportin katsomisen jälkeen.

Havainnollinen esimerkki disinformaatiokampanjasta ja sen seurauksista

Siirrytään nyt toiseen näkökulmaan tohtori Cholakianin esityksessä, jossa hän kuvaa, miten disinformaatio ja mustamaalaus toteutuvat nykyaikana, ja esittää tästä konkreettisen esimerkin.

Asiantuntija kertoo tapauksesta, joka liittyy disinformaatiokampanjaan organisaatiota vastaan, johon hän tutustui vuosia sitten. Hän kuvaa aikaa, jolloin työskenteli riippumattoman tutkijaryhmän kanssa, joka keskittyi ilmastonmuutoksen tutkimiseen. Hän muistaa, että tuohon aikaan — ennen internetin laajaa yleistymistä — keskeisen tutkimustyön toteuttaminen edellytti suurten tietomäärien keräämistä, ja siihen tarvittiin lisäapua.

Tämän seurauksena vapaaehtoiset eri maista yhdistivät voimansa auttaakseen tiedon keruussa ja analysoinnissa. Vähitellen tästä vapaaehtoisverkostosta kasvoi laaja kansainvälinen liike, joka myöhemmin sai nimen ALLATRA. Vapaaehtoisten määrä kasvoi merkittävästi, ja nykyään liikkeellä on toimintaa 180 maassa, yhdistäen tutkijoita, asiantuntijoita ja aiheesta kiinnostuneita ilmaston tutkimiseen ja ratkaisujen löytämiseen. Tällä hetkellä sen päätoimipaikka sijaitsee Yhdysvalloissa.

Kuten Egon Cholakian toteaa: “Yhteiskunnallisesti merkittävien tutkimushankkeidensa kautta ALLATRA:n vapaaehtoiset ovat tehneet ja tekevät edelleen merkittävän panoksen YK:n keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka tähtäävät kestävän tulevaisuuden rakentamiseen koko ihmiskunnalle.

Tämän liikkeen vapaaehtoiset toimivat täysin itsenäisesti, lain puitteissa, noudattaen kaikkia sovellettavia oikeudellisia normeja ja periaatteita. Nykyisessä todellisuudessa ALLATRA:n vapaaehtoisten toiminta on kirkas esimerkki aidosta demokraattisesta yhteistyöstä ja kansalaisvastuun toteutumisesta.”

Voit tutustua tähän liikkeeseen tarkemmin sen virallisilla verkkosivuilla tai esimerkiksi Wikipediassa. Näitä lähteitä tarkastellessa saattaa kuitenkin huomata merkittäviä eroja esitetyn tiedon välillä. Tohtori Cholakianin esittämien havaintojen perusteella osa Wikipediassa esitetyistä väitteistä sisältää virheellisiä narratiiveja, ja siellä käytettyjen lähteiden luotettavuus voidaan kyseenalaistaa. Juuri tällainen poikkeuksellisen korkea disinformaation taso selittää, miksi ALLATRA herätti Cholakianin ja hänen tiiminsä kiinnostuksen tarkempaan tutkimukseen.

ALLATRA:an mustamaalauskampanjan tapaus on huomionarvoinen, sillä se osoittaa, kuinka pitkälle media voi mennä yrittäessään vahingoittaa sellaisen organisaation mainetta, joka pyrkii aidosti edistämään ratkaisuja globaaliin ilmastokriisiin ja puolustamaan demokraattisia arvoja.

Kuten Egon Cholakian selittää, niin sanottujen antikulttiryhmien — jotka keskittyvät yksilöiden ja organisaatioiden maineen heikentämiseen — avustuksella ALLATRA leimattiin tarkoituksellisesti “kultiksi” ja “lahkoksi”, mikä johti sen jäsenten vainoon.

On myös huomionarvoista, että antikulttikeskusteluissa, joita on usein kritisoitu esimerkiksi äärimmäisistä tai radikaaleista näkemyksistä, on tavallista kutsua “lahkoksi” tahoja, joista ei pidetä. Näissä yhteyksissä on jopa viitattu Ukrainaan “kulttina” ja koko Euroopan unioniin “lahkona”. ALLATRA:n tapauksessa tällaiset ryhmät ovat kuitenkin menneet pidemmälle pyrkimällä systemaattisesti epäinhimillistämään liikkeen ja mitätöimään sen tutkimustyön.

Egon Cholakian esittää yksityiskohtaisen kuvauksen kymmenen vuoden mittaisesta tutkimuksesta, joka koski disinformaatiokampanjaa ja ALLATRA:n vapaaehtoisten epäoikeudenmukaista vainoa.

Tutkimus paljasti monimutkaisia median manipulointiin liittyviä järjestelyjä sekä väärän sisällön tuotantoa, kuten mustamaalaavia artikkeleita, blogeja, videoita ja muuta materiaalia, mikä aiheutti merkittävää vahinkoa monien ihmisten elämälle. Hänen mukaansa yli 600 mustamaalaavaa julkaisua kohdistui kansainväliseen ALLATRA-organisaatioon, ja niiden kokonaisvaikutusten arvioitiin nousevan yli 200 miljoonaan dollariin.

On tärkeää ymmärtää, että median kautta levitetty herjaava sisältö aiheutti suurta kärsimystä vapaaehtoisille. Osa menetti työpaikkansa kampanjan seurauksena, kun taas toiset joutuivat sosiaalisen syrjinnän kohteiksi. Syyttömistä ihmisistä tuli vihan kohteita pelkästään mustamaalauskampanjoiden vuoksi. Tämä korostaa disinformaation vaikutusvaltaa ja voimaa sekä osoittaa, että mikä tahansa yhteisö tai ryhmä voi joutua vastaavien kampanjoiden kohteeksi ja kärsiä niiden seurauksista.

Disinformaatio purettuna: miten olla lankeamatta siihen

Kuten tohtori Cholakian jatkaa tapausten analysointia, käy ilmi, että koko mustamaalauskampanjan ajan käytetyt discreditointimenetelmät ja narratiivit pysyivät pitkälti samoina, vaikka niiden toteuttajat — kuten toimittajat ja bloggaajat — vaihtuivat.

Lisäksi mustamaalaavien julkaisujen systemaattinen tarkastelu paljastaa selkeitä toistuvia piirteitä:

Negatiivinen kehystys: Sisältö oli johdonmukaisesti negatiivista ja pyrki heikentämään yleisön luottamusta organisaatioon.

Siirtymä väitteisiin: Ajan myötä kirjoitukset siirtyivät epäilyjen herättämisestä suoriin väitteisiin, jotka hyökkäsivät organisaation mainetta vastaan.

Epämuodollinen tyyli ja epäilyjen kylväminen: Artikkelit kirjoitettiin usein epämuodollisella sävyllä, tarkoituksena herättää epäilyksiä ja huolta.

Rinnakkaiset narratiivit: Näitä julkaisuja levitettiin samanaikaisesti muiden sisältöjen kanssa, jotka lietsoivat yhteiskunnallista levottomuutta ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan, luoden jännittyneen ja epävakaan ilmapiirin.

Kuten tohtori Cholakianin selityksestä käy ilmi, tällaisen mediassa tapahtuvan manipuloinnin ensisijainen tavoite ei ole pelkästään organisaation maineen tuhoaminen, vaan ihmisten moraalin heikentäminen — täyttämällä heidät pelolla, epävarmuudella ja turvattomuuden tunteella. Miksi? Jotta voidaan edistää narratiiveja, jotka keskittyvät konfliktiin ja kaaokseen. Tällaiset kertomukset luovat pohjan mahdollisille yhteiskunnallisille konflikteille.

Kyse on voimakkaasta tavasta hyökätä demokratiaa vastaan kääntämällä väestö itseään vastaan.

Nykyään voimme laajasti havaita haitallisten vihjailujen äärimmäisen negatiiviset seuraukset, joita antikulttiryhmät levittävät disinformaation ja mustamaalauksen muodossa, vaikuttaen ihmisten tietoisuuteen median kautta.

Todellinen vaara piilee siinä, että yleisö — joka kuluttaa mediasisältöä ja on tämän piilevän vaikutuksen ensisijainen kohde — uskoo saavansa totuuden ja muodostavansa mielipiteensä itsenäisesti. Todellisuudessa heihin vaikutetaan hienovaraisesti harhaanjohtavan tiedon avulla, joka on suunniteltu manipuloimaan heitä. Väestö altistuu tarkoitukselliselle, tuhoavalle informaatio- ja psykologiselle vaikuttamiselle, jonka tavoitteena on horjuttaa ihmisten yhtenäisyyttä, heidän valintojaan ja vapauksiaan sekä alistaa heidän ajatteluaan.

Niille, jotka haluavat ymmärtää kokonaiskuvan ja osallistua henkilökohtaisen sekä kansallisen turvallisuuden vahvistamiseen, Egon Cholakianin videoraportin katsominen voi tarjota hyödyllistä syvällistä ymmärrystä.

Tohtori Cholakian vetoaa kaikkiin, jotka haluavat säilyttää tietoisuutensa ja välttää manipuloinnin, kehottaen ylläpitämään kriittistä ajattelua, arvioimaan kohtaamaansa tietoa ja välttämään hätiköityjä johtopäätöksiä.

Hän korostaa, että kansallinen turvallisuus on nykyään yhä monimutkaisempi tehtävä, joka riippuu vahvasti myös yleisöstä ja jokaisesta demokraattisen yhteiskunnan kansalaisesta. Siksi on olennaista kehittää medialukutaitoa, vaalia kriittistä ajattelua, arvioida tiedonlähteitä, tunnistaa vinoumia sekä erottaa faktat fiktiosta.

Julkaistu: Daily Caller

Mediatiedustelut: [email protected]